Tammikuun laivaukset eli What did you ship in January?

Kirjailija, yrittäjä Seth Godin kirjoitti vuosia sitten blogissaan kuinka pelottavaa asiakkaalle toimittaminen (shipping) voi olla.

Englannin kielen termi shipping eli laivaus on aika osuva. Se kuvaa hyvin sitä tilannetta kun tavara viedään alukseen, ja alus irtoaa satamasta. Tuote menee laivan mukana asiakkaalle luvatussa aikataulussa.

Laivaaminen tarkoittaa, että napanuora kehittäjään katkeaa. Muutoin laiva jäisi satamaan eikä koskaan pääsisi lähtemään.

Uusien tuotteiden ja palveluiden laivaus asiakkalle on oikeasti jännä paikka. Laivaus vaatii uskallusta ja päättäväisyyttä. Olisi niin paljon mukavampaa kehitellä tuotetta itsekseen kaikessa rauhassa. Jäädä pitkittyneeseen kehittämisen tilaan viilaamaan yksityiskohtia paremmaksi ja paremmaksi.

Yrittäjän kuukaudet ovat toki erilaisia. Aina ei synny yhtä paljon laivattavaa. Silloin paukut on laitettu toiminnan kehittämiseen ja uuden innovointiin. Tai on ollut tarve ladata omia akkuja.

Ajattelin tänä vuonna kokeilla Sethin neuvoa ja listata joka kuukauden päätteeksi omat laivaukset. Listalle saa laittaa vain asiat, jotka todella valmistuivat. Mitään keskeneräisiä projekteja ei tässä kohtaa saa listata.

Tammikuun laivaukset 2017
– Terveydenhuollon ja teknologiat yhdistävä innovaatiotyöpaja
– Terveydenhuollon ammattilaisten innovaatiovalmennus
– Pienyrittäjien ketterä tuotekehitysvalmennus
– Asiakkaan mediatiedote
– Esitys Tieteen Päivillä Helsingissä
– Arvoseminaarin viestintä Oulun Kauppaklubin puolesta.

Laiva kulki myös toiseen suuntaan ja toi myönteisen innovaatiosetelipäätöksen.

Oman toiminnan ajatteleminen laivaamisen kautta terävöittää mukavasti omaa tekemistä. Tule mukaan kokeilemaan. Jos innostut, kerro kuukauden päästä inspiraatioksi meille muille, että mitä jännittävää sinä laivasit helmikuussa.

Mikroyrittäjä kasvaa teknologian avulla

Kaksi vuotta yrittäjyyttä on takana. Työhön ja yritykseen on alkanut tulla rakennetta. Epävarmuus tulevasta ei enää kurista kurkkua niin paljon kuin alussa. Itseluottamus on kasvanut.

Olen ehkä oivaltanut, että tämä yrittäminen vaan on tällaista vuoristorataa, ja hyväksynyt sen, jolloin se ei enää tunnukaan niin stressaavalta. Tuntuu vain yhtä aikaa älyttömän hauskalta ja vaativalta. Tuntee elävänsä kun vaikeuksien kautta onnistuu luomaan omien korvien välistä jotain uutta maailmaan.

Uuden tekemiseen liittyy aina epävarmuutta. Asiakkaiden hyväksynnän ja tyytyväisyyden kautta epävarmuus kääntyy selkeydeksi. Selkeyden kautta liiketoiminta pääsee kasvamaan ja kehittymään. Se tuntuu hyvältä.

Kun yrittäjän oma kapasiteetti täyttyy, on aika hakea kasvun mahdollisuuksia. Kapasiteetin lisääminen työntekijöitä palkkaamalla on monelle mikroyritykselle uskallusta ja rahaa vaativa askel.

Jos työntekijöiden pestaamiseen ei vielä riitä paukkuja, onneksi kasvua voi rakentaa myös muilla tavoilla. Palveluiden ostaminen toisilta mikroyrittäjiltä, yhteisprojektit, kumppanuudet, pitkäkestoiset puitesopimukset ovat hyviä varhaisen kasvun rakentamisen elementtejä.

Mikroyrityksen kannattaa hakea kasvua myös teknologian avulla. Digitaidot ja helpot, usein ilmaiset verkkotyökalut ja pilvipalvelut, videot ja muut skaalautuvat sisältöelementit tarjoavat loistavia kasvun eväitä erityisesti yhden hengen yritykselle.

Tällaiseen kasvuun tähtäävän innovaatiotoiminnan käynnistämiseen on tarjolla nyt myös rahoitustukea. Mikroyritykset voivat Tekesin tarjoaman innovaatiosetelin avulla hankkia 5000 eur edestä innovaatiotoimintaa edistäviä palveluita valitsemaltaan asiantuntijalta.

Nyt jos koskaan mikroyrittäjän kannattaa hakea kasvua teknologian avulla.

Kirjoittaja on yrittäjänä Health Innovation Academy Oy:ssä. Twitter @eevakiuru

Kirjoitus on alunperin julkaistu Oululehdessä 11.11.2016 blogina verkossa ja 12.11.2016 painettuna.

Health Innovation Academy Oy on Tekesin hyväksymä, innovaatiosetelin rahoituksen piiriin kuuluvia innovaatiopalveluita tarjoava yritys.

Uber-potilaskuljetuksia ja lentäviä veripusseja

Kuluneena vuonna digitalisaatio löi lopullisesti läpi yhä useammalla arkisenkin elämän osa-alueella.

Haave käydä New Yorkissa toteutuikin uudella tavalla, kotoa käsin. Kävelin New Yorkin keskuspuiston läpi videoyhteyden välityksellä Cityscapes-palvelun avulla. Ariel-niminen kaveri selosti historiaa ja vastaili meidän turistien kysymyksiin Facebook live-lähetyksessä.

Kävimme Arielin opastuksella myös ihailemassa Brooklynin katutaidetta ja Empire State Buildingin näköalaterassilla, josta hän kertoi mielenkiintoisia tarinoita. Tiesitkö muuten, että pilvenpiirtäjän kattoterassi oli alun perin suunniteltu Zeppelin-alusten parkkipaikaksi ?

Elinikäisen oppimisen ystävänä suorastaan hullaannuin tarjolla olevaan online-kurssitarjontaan. Vuoden aikana oppeja ja inspiraatiota on haettu niin suomalaisilta, amerikkalaisilta kuin saksalaisiltakin alojensa mestareilta. Asiantuntijabrändin rakentamista, ajankäytön tehostamista, tuotteistamista, valokuvausta, viestintäoppia, terveysteknologian kansainvälisiä markkinanäkymiä. Kaikki tämä ilmaiseksi tai erittäin pienellä maksulla.

Yhdysvalloissa sairaalat alkoivat tekemään kuljetussopimuksia Uber-kuskien kanssa kroonisten potilaiden hoidossa käyttämiseksi. Myös miehittämättömiä ilma-aluksia eli droneja kokeillaan kovaa vauhtia terveydenhuollossa. Niillä viedään lääkkeitä tai veripusseja onnettomuus- ja katastrofialueille tai harvaan asutulle seudulle.

Digitalisaatio on tuonut ulottuvillemme suuren joukon ilmaisia tai erittäin edullisia palveluita.

Joskus tuntuu, että meillä on valtava määrä tietoa ja mahdollisuuksia käsissämme mutta ne täytyy vain hoksata hyödyntää. Kysymys kuuluu: mikä estää ?

Kirjoittaja on yrittäjänä Health Innovation Academy Oy:ssä. Twitter @eevakiuru

Kirjoitus on julkaistu 2.9.2016 painetussa Oululehdessä, verkkokolumnina ja näköislehdessä.

HIA TV Episode 5: Min-Sung Sean Kim, XL Health, Berlin

Episode 5 of HIA TV took place at the Upgraded Life Festival 2016 in Helsinki, at the end of May 2016.

I had a pleasure of meeting and discussing with one of the keynote speakers, Venture Capitalist, Partner Min-Sung Sean Kim of XL Health in Berlin.

Min-Sung has massive experience in digital health. After analysing over 2500 health tech startups he has strong insights about how to build trust as digital health entrepreneur. I got the spark for this interview from a recent TechCrunch article. You can find his article about building trust here.

Hope you enjoy this episode !

 

Did you miss our previous episodes of HIA TV ? No worries. You can find them here:

HIA TV Episode 1 with Health Tech Investor Timo Ahopelto here

HIA TV Episode 2 with Mikko Kauppinen, Head of Health Innovation Village by GE Healthcare, here.

HIA TV Episode 3 with Haig A. Peter, Executive Briefing Manager at IBM Research – Zurich, here.

HIA TV Episode 4 with Steve Blank, Serial entrepreneur and creator of lean startup methodology, Silicon Valley, USA, here.

Robotiikkaa ja tunneälyä

Robotiikka korvaa yhä useampia työtehtäviä myös terveysalalla. Kuntoilun ohjaus on ensimmäisiä roboteille annettuja tehtäviä.

Hoivarobotti Lydia osaa vetää senioreiden kuntojumppaa väsymättä 24 tuntia vuorokaudessa. Olkapäiden pyöritykset toistuvat samanlaisina ja täsmällisinä, kaikilla kielillä ohjeistettuna, aina yhtä iloisesti, vuoden jokaisena päivänä.

Myös viihdyttäminen on jatkossa yhä enemmän robottien hommaa. Yksinäinen veteraani voi pyytää robottia lukemaan sota-ajan suosikkitarinaa vaikka joka päivä, silloin kun omaiset eivät ehdi tai hoitajat ovat kiinni kiireellisissä tehtävissä. Tulevaisuuden hoivakodissa ihmiset ja robotit työskentelevät sulassa sovussa ja omille vahvuuksilleen ominaisia tehtäviä tehden.

On selvää, että teknologia voittaa ihmisen 6-0 yksitoikkoisissa, kerrasta toiseen samanlaisina toistuvissa rutiinitehtävissä tai vaarallisissa olosuhteissa tapahtuvissa tehtävissä. Myös työvoimavaltaisilla aloilla, joilla on vaikeaa saada riittävästi työvoimaa, robotiikkaa oikealla tavalla hyödyntämällä voidaan saavuttaa merkittävä palvelutason parannus.

Tekoälyn ansiosta teknologia alkaa taipumaan myös yhä vaativampiin tehtäviin, joita on aikaisemmin pidetty mahdollisina vain ihmiselle. Tietokoneiden ylivertaisen prosessointitehon ansiosta on syntynyt uber-lääkäri Watson, joka pystyy sekunneissa selaamaan miljoonittain potilaskertomuksia, ja ehdottamaan lääkärille diagnoosivaihtoehdot.

Lääkärin työssä tietokoneen naputteluun ja tiedon etsimiseen käytetty aika vähenee kun monotoninen tiedon louhinta siirtyy tietokoneelle. Lääkärille jää vaativin osuus: tulkita tunneälykkäästi tekoälyn antamat diagnoosisuositukset ja mittaamalla kerätty data sekä yhdistää nämä omiin havaintoihin potilaasta. Tietokoneiden systematiikka vähentää virheitä tiedonkeruussa ja auttaa lääkäriä keskittämään oman panoksen itse potilaaseen.

Robottivallankumouksessa moni nykyinen työtehtävä häviää tai ainakin muuttaa muotoaan. Meidän ihmisten kannattaa pyrkiä tunneälykkäisiin tehtäviin. Niitä hommia ei aivan heti korvata roboteilla ja meillä saattaa olla pidempi urapolku edessämme.

Kirjoittaja on yrittäjänä Health Innovation Academy Oy:ssä. Twitter @eevakiuru

Kirjoitus on julkaistu 18.6.2016 painetussa Oululehdessä, verkkokolumnina ja näköislehdessä.

 

Terveysteknologiabuumi houkutteli Nokian

Terveysteknologia on Suomen suurin korkean teknologian vientiala. Alan vienti kasvoi vuonna 2015 ennätykselliseen lähes kahteen miljardiin euroon.

Ala työllistää Suomessa n. 10.000 henkeä, ja suurimmat työllistäjät ovat GE Healthcare Finland Oy ja Planmeca Oy. Alan heterogeeninen yritysjoukko koostuu globaalien suuryritysten tytäryhtiöistä, suomalaisista pioneeriperheyrityksistä sekä sadoista toimialaa ravistelevista, mutta vielä pienistä digiterveyden startup-yrityksistä.

Suomen terveysteknologian vienti on valtaosin sitä paljon puhuttua vaikeamman pään terveysteknologiaa. Pitkäjänteisen tutkimuksen ja tuotekehityksen tuloksena on syntynyt korkean jalostusarvon tuotteita ja palveluita, jotka käyvät kaupaksi maailmalla.

Menestyvät vientituotteet, kuten kuvantamislaitteet, diagnostiikkatuotteet ja -reagenssit sekä digitaaliset ohjelmisto-, tieto- ja palvelutuotteet tihkuvat laatua ja luottamusta. Niiden on pakko läpäistä tiukat viranomaisvaatimukset. Luottamuksen ja laadun rakentamisen tie on ainoa tapa menestyä tällä vaativalla ja säännellyllä alalla.

Terveysteknologiabuumi on vasta aivan alussa. Vaativimmat terveydenhuollon prosessit on vielä digitalisoimatta. Suurin osa tavallisista, kroonisesti sairaista mummoista ja papoista on vielä autuaan tietämättömiä terveysteknologian parantavasta voimasta.

Lievemmän viranomaissääntelyn vuoksi maailmalla erityisessä kasvussa on ollut terveille ihmisille suunnattu puettava wellness-elektroniikka. Suomalaisyritykset ovat olleet uranuurtajia tuon nopeasti kasvavan tuotekategorian luomisessa, mutta suurimman kasvusiivun ovat kotiuttaneet kuluttajia ja päämarkkinoita lähempänä olevat ja verkkoa tehokkaasti hyödyntävät startup-yritykset.

Terveysteknologia-ala kiinnostaa nyt laajasti. Nokia ilmoitti tällä viikolla ostaneensa palan digitaalista terveysbusinestä hankkimalla ranskalaisen Withings-yhtiön 170 milj. eurolla. Yritysosto ilmiselvästi nopeuttaa Nokian tuloa terveysteknologiabusinekseen ja on varmasti vasta alkusoittoa uuden toimialan valloittamisen polulla.

Uskon, että pitkäjänteisen ja laadukkaan työn tuloksena syntyvät innovatiiviset tuotteet vievät suomalaisen terveysteknologiaviennin tulevina vuosina jälleen uudelle miljardiluvulle.

Kirjoittaja on yrittäjänä Health Innovation Academy Oy:ssä. Twitter @eevakiuru

Kolumni on julkaistu 30.4.2016 painetussa Oululehdessä, verkkolehdessä ja verkkokolumnina.

Terveysteknologian startup-yritykset: Kide Clinical Systems

(We are producing a series of Health tech startup stories to Oululehti media. This series is in Finnish.)

Tuotamme Oululehteen juttusarjan terveysteknologia-alan start-up yrityksistä. Kolmantena on vuorossa Kide Clinical Systems Oy.

Terveysteknologia suuntaa kohti kuluttajia – Anssi Ylimaula haluaa mahdollistaa kuvantamispalvelut kivijalkaliikkeissä

Kuvantamislaitteet ovat keskeinen osa modernia lääketiedettä, ja silmäkuvantaminen on radiologian jälkeen isoin kuvantamispalveluiden tuottaja. Perinteisesti näkyvän valon kuvantamislaitteita ei ole kytketty verkkoon vaan ne vaativat lääkärin paikan päällä olemista juuri sillä hetkellä kun laitteita käytetään.

Anssi Ylimaulan lisäksi kolmen muun pohjoissuomalaisen alan konkarin perustama Kide Clinical Systems haluaa mullistaa lääketieteellisen silmäkuvantamisen ja tuoda sen lähelle kuluttaja-asiakasta katutason liikkeisiin.

– Kun kuvantamislaitteet kytketään tietoverkkoon, lääkäri irtautuu kuvantamistilanteesta. Kuvien analysointi ja lausunnon antaminen voivat tapahtua etänä. Tutkimuksen teko nopeutuu ja määrä voi kymmenkertaistua. Loppukuluttajalle vaikutus näkyy alentuneina kuvantamiskustannuksina ja parantuneena palvelun saatavuutena, toteaa Kide Clinical Systemsin toimitusjohtaja Anssi Ylimaula.

Kalliiden kuvantamispalveluiden jalkautuminen keskussairaaloista esimerkiksi katutason optikkoliikkeisiin on edellyttänyt teknologian kehittymistä ja halpenemista.

– Ihmisten kynnys tulla tutkimuksiin madaltuu, koska palvelua on tarjolla katutason optikkoliikkeissä jatkuvasti ja edullisesti. Tuomalla palvelu lähelle kuluttajarajapintaa mahdollistetaan myös terveiden ihmisten ennaltaehkäisevät tutkimukset. Silmäsairauksissa jopa 80 % sokeutumisen johtavista sairauksista voidaan hoitaa, jos ne todetaan ajoissa, perustelee Ylimaula.

Anssi2

Kuva: Kide Clinical Systemsin toimitusjohtaja Anssi Ylimaula, joka on ollut mukana luomassa useita terveysteknologian menestysyrityksiä Oulussa.

 

Kide Clinical Systems on teknologiatoimittaja, jonka asiakkaita ovat silmäsairaalat ja optikkoliikkeet. Ensimmäinen asiakas löytyi alan tapahtumasta.

– Myyntijohtajamme oli esittelemässä ratkaisuamme Optometriapäivillä, kun optikkoketjun tuotejohtaja sattui paikalle. Hän kiinnostui ohjelmistosta ja kutsui meidät demoamaan järjestelmää. Tapaamisen jälkeen asiakas innostui järjestelmästämme, mikä johti jatkotapaamisiin. Noin 6kk ensitapaamisen jälkeen aloitettiin pilotti. Nyt ratkaisu on käytössä yli 230 optikkoliikkeessä pohjoismaissa.

– Ensimmäiset asiakkaamme ovat yksityisen puolen yrityksiä. Jos hankinta on järkevä ja tuottaa selkeitä hyötyjä, yksityinen puoli pystyy tekemään päätökset innovaatioiden hankinnasta nopeasti. Julkisella puolella kaupanteko kestää kokemukseni mukaan ainakin kolme kertaa pidempään, tyypillisesti 18 kuukautta ensikontaktista sopimuksen allekirjoitukseen. Pienellä yrityksellä on hyvä olla molempia asiakkuuksia vireillä rinnakkain.

– Terveysteknologiatuotteiden myyntiprosessi on vaativa. Yleensä asiakkaan puolella on mukana on ainakin kolme päätöksentekijää. IT-puolen johto päättää hankittavasta teknologiasta ja sen kustannustasosta, liiketoimintajohto tekee päätökset liiketaloudelliselta kannalta ja lääkärit arvioivat tuotteen toiminnallisuutta.

– Jos tuotekehittäjällä on joku näistä näkökulmista jäänyt huomioimatta, kauppoja ei synny, tietää Ylimaula.

3 oppia muille alkaville yrittäjille

  1. Ei riitä, että tuote on omasta mielestä todella hyvä. Kannattaa jutella lääkärin kanssa.
  2. Testaa konsepti ennen kuin lähdet rakentamaan sitä.
  3. Kokemus tuo uskoa ja uskallusta lähteä kehittämään alaa nykyteknologian avulla.

 

FAKTA:

Kide Clinical Systems Oy

Perustettu: 2015

Hyöty: Kuvantamispalveluiden vieminen verkkoon mahdollistaa tutkimusten nopeutumisen, määrän kasvattamisen ja kustannusten pienenemisen.

Artikkeli on julkaistu 30.3.2016 painetussa Oululehdessä ja näköislehtenä verkossa. Artikkelisarjassa kerrotaan mielenkiintoisista oululaisista terveysalan startup-yrityksistä. Sarjan aikaisemmissa artikkeleissa on kerrottu QuietOn.comista sekä Medanetsistä.

 

 

Terveysteknologian startup-yritykset: Medanets

(We are producing a series of Health tech startup stories to Oululehti media. This series is in Finnish.)

Tuotamme Oululehteen juttusarjan terveysteknologia-alan start-up yrityksistä. Toisena esittelyvuorossa Medanets Oy.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet artikkelit:

23.1.2016 QuietOn ja vastamelukorvatulpat julkaistu Oululehdessä ja HIA-blogissa.

 

Terveysalalla yritykseltä vaaditaan sitkeyttä 

– Juha-Matti Ranta haluaa lääkäreistä ja hoitajista mobiileja

Idea sairaanhoitajien mobiilituotteesta juontaa juurensa vuonna 2007 päättyneeseen Wilho-projektiin, jossa haettiin langattomia ratkaisuja sairaalamaailmaan.

Jouni Ihme, Harri Posti, Tuomo Niemi ja Hannu Kotipalo halusivat yhdistää Oulun seudun langatonta teknologiaosaamista ja lääkintälaiteosaamista. Syntyi hoitajien mobiiliin kirjaamiseen erikoistunut Medanets.

Tuotevalikoiman laajentaminen oli tärkeä kasvun vaihe

Hoitajien työkalun lisäksi valikoimaa on myöhemmin laajennettu lääkäreiden työkaluilla. – Lääkärin työ vaatii erilaisen tuotteen. Kun hoitajalle on tärkeää nopea kirjaaminen, lääkäreille puolestaan on tärkeää muodostaa mahdollisimman nopeasti kokonaiskuva potilaan tilasta. Samalla hetkellä tarvitaan diagnoosit, potilaskertomus, lääkitystiedot, vitaalitiedot, kuvat, riskitekijät, labrat sekä mahdollisuus tehdä saneluita, kertoo toimitusjohtaja Juha-Matti Ranta.

Terveysteknologiassa luottamus on tärkeintä

Aloittavien yritysten tie markkinoille on erityisen pitkä terveys- ja hyvinvointialalla. Medanetsin sitkeys palkittiin viime vuonna, kun yritys saavutti ensimmäisen kerran 1 milj. euron liikevaihdon.

– On vaatinut kovaa työtä päästä tähän vaiheeseen. Mobiiliteknologian tuominen sairaalaympäristöön on kysynyt pitkäjänteisyyttä niin työntekijöiltä kuin rahoittajilta, Ranta kiittelee tiimiään. Hän on vetänyt yritystä 3 vuoden ajan.

– Referenssiasiakkuudet ovat ratkaisevan tärkeitä, toteaa Ranta. – Tuotetta otetaan parhaillaan käyttöön mm. Turun Yliopistollisessa Keskussairaalassa TYKS:ssä 41 osastolle ja 1200 hoitajalle.

– Ainoa keino rakentaa luottamusta ja saada pitkiä asiakkuuksia on tehdä asiat hyvin. Uuden vuodeosaston käyttöönotto pitää hoitaa sovitussa aikataulussa ja budjetissa. Tuntuu mahtavalta saada hyvää palautetta sairaanhoitajilta ja hankintaorganisaatiolta, iloitsee Ranta.

juhis2

Kuvateksti: Kuvassa Medanetsin toimitusjohtaja Juha-Matti Ranta, jolta mobiiliteknologian tuominen sairaalaympäristöön on vaatinut pitkäjänteisyyttä.

Myyntisykli jopa 3 vuotta

Erityisesti julkisen sektorin asiakkuuksissa pitää varautua pitkiin päätöksentekoprosesseihin ja kilpailutuksiin. Kontaktointi alkaa yleensä tietohallinnosta, hallintoylihoitajasta tai hallintoylilääkäristä.

– Monella alkuvaiheen yrityksellä on kassassa rahaa vain muutamaksi kuukaudeksi. Silloin on mahdotonta satsata vasta monen vuoden päästä konkretisoituviin sairaaloiden uudistamishankkeisiin, Ranta muistelee yrityksen alkuaikoja.

Terveydenhuollon fokus ihmisten terveenä pitäminen

Uuden teknologian kokeileminen vaatii uskallusta ja perehtymistä. On riskittömämpää hankkia tuote, jota joku muu on kokeillut ensin. – Olisi hyvä, jos terveysalan ammattilaisilla olisi enemmän mahdollisuuksia hankkia kokemusta uusista tuotteista, Ranta visioi.

– Pitää muistaa, että terveydenhuollon pääfokus ei ole teknologian hankkiminen vaan ihmisten terveinä pitäminen. Hoitajilla ja lääkäreillä on kiire. Ei siinä ole liiemmin aikaa selvittää uusia juttuja, muistuttaa Ranta teknologian roolista.

Kolme oppia muille alkaville yrittäjille

  • Idea pitää saada oikeaan aikaan tuotteeksi.
  • Yksityisen puolen asiakkailta tulee nopeammin rahaa kassaan.
  • Opettele julkinen kilpailutusmaailma ennen kun lähdet mukaan, mutta älä turhaan pelkää sitä.

FAKTA:

Medanets Oy

Perustettu: 2004

Tarve: Sairaaloissa hoitajat kirjaavat hoitotyöhön liittyviä asioita paperille ja vielä toiseen kertaan tietokoneelle.

Hyöty: Kertakirjaus tietoturvallisella tavalla langattomasti ja millä tahansa päätelaitteella säästää keskimäärin 100 henkilötyötuntia / osasto / kk, syöpä- ja sydänvalvontaosastolla jopa 150-180 henkilötyötuntia / osasto / kk.

Artikkeli on julkaistu 13.2.2016 painetussa Oululehdessä sekä verkkolehdessä.

Mitä Katja tekisi?

Osallistuin tällä viikolla Oulussa GrowthFactor koulutukseen. Valittu joukko oululaisia naisyrittäjiä saa ohjelmassa sparrausta Suomen parhailta yrittäjänaisilta. Sparraajamme ovat itse onnistuneet luotsaamaan oman yrityksensä nopeaan kasvuun. Ohjelman tarkoitus on jakaa parhaita oppeja ja kasvun reseptejä osallistujille.

Koulutukseen kuuluu olennaisena osana myös oman vertaisryhmän kanssa kokemusten jakaminen ja samassa tilanteessa olevilta toisilta yrittäjiltä oppiminen. Kannustavat esikuvat ja roolimallit ovat tärkeitä.

Olen koko ikäni tottunut toimimaan teknologia-alalla ja aina vähän vierastanut naisille tarkoitettuja erityisohjelmia. Toisaalta olen huomannut todella usein kaipaavani vertaistukea muista kasvuhakuisista ja innovatiivisista yrittäjänaisista.

Kasvuhakuiset naisyrittäjät ovat pieni ja sitkeä joukko. Useimmiten vuorokauden tunnit käytetään yrittäjyyden ja perheasioiden yhteensovittamiseen. Kokemukset eivät siirry saunailloissa tai pelikentillä. Siksi pidän tärkeänä, että vertaistukea löytyy tämän tyyppisistä erityisohjelmista. Kiitos Terttu Savelalle OAMK:hon pitkäjänteisestä työstä teeman edistämiseksi.

Minulla oli ilo saada sparraajaksi Katja Noponen, joka on palkitun työnohjauspalveluyritys Katja Noponen Oy:n perustaja ja yrittäjä. Yritys on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja, jonka tehtävänä on auttaa ihmisiä takaisin työelämään.

Katjan ryhmä

Kuvassa Katja Noponen (keskellä) sekä vasemmalta sparrattavat yrittäjät Sanna Paakkonen, Terhi Vesterinen, Anne Väisänen sekä kirjoittaja Eeva Kiuru.

 

Katja toi mukanaan Ouluun tuulahduksen vauhtia, energiaa, rohkeutta ja aitoutta sekä seitsemän suorasukaista ja myyntihenkistä neuvoa:

  1. Kokeile, mutta unohda piipertäminen.
  2. Kun joku toimii, älä jarruttele äläkä varmistele vaan tee sitä mikä toimii.
  3. Tee tuoreella tavalla.
  4. Unohda rönsyt.
  5. Myy itsesi täyteen ja ylikin.
  6. Opettele nauttimaan epävarmuudesta.
  7. Älä tyydy tuttuun ja turvalliseen vaan uskalla haluta enemmän.

Tästä lähtien, kun yritykseni kohtaa haasteita, kysyn itseltäni: Mitä Katja tekisi?

Katja käärisi hihat ja rupeaisi töihin.

 

Kirjoittaja on yrittäjänä Health Innovation Academy Oy:ssä. 

Twitter @eevakiuru

Kirjoitus on julkaistu 6.2.2016 painetussa Oululehdessä, verkkolehdessä ja webbikolumnina.

 

Terveysteknologian startup-yritykset: QuietOn.com

(We are producing a series of Health tech startup stories to Oululehti media. This series is in Finnish.)

Tuotamme Oululehteen juttusarjan terveysteknologia-alan start-up yrityksistä. Ensimmäisenä vuorossa QuietOn ja vastamelukorvatulpat. Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran Oululehdessä 23.1.2016.

 

Vastamelukorvatulpat joukkorahoituksella maailmalle – Janne Kyllönen ihastui hiljaisuuden ääneen elektroniikkakaupan hälinässä

QuietOnin tarina sai alkunsa kun yksi perustajista, Janne Kyllönen, oli juuri kokeillut suuria ja kalliita vastamelukuulokkeita eikä hän olisi millään halunnut palata takaisin meluisaan arkeen. Ajatus rauhoittavista korvatulpista jäi kytemään.

Kypsyteltyään ideaa yhdessä Microsoft-taustaisen audioasiantuntijan Matti Nisulan kanssa kaverit päättivät lyödä osaamisensa yhteen ja työstivät ensimmäiset prototyypit Oulun Yritystakomon labrassa lähes nollabudjetilla.

– Käytimme ensimmäisen prototyypin tekemiseen vain 400 euroa. Työtunteja ei sen sijaan laskettu, kertaa Matti Nisula.

Keksintösäätiön kontaktien avulla prototyyppi pääsi Finnairin Testlab in the Sky –kokeiluun, jossa haettiin lentoliikenteeseen sopivia innovatiivisia tuotteita.

Tuotteen toimivuutta päästiin kokeilemaan läpitunkevaa bassotaajuista lentokoneen äänimelua vastaan. Demo onnistui, ja testihenkilöt eivät olisi halunneet luopua protoistaan.

Oulusta löytyi nopeasti teknologian kehittäjän kannalta tärkeä alkuvaiheen jalostusketju.

– Haltian tuli kumppaniksi konseptoinnin protovaiheeseeen, Level Groupin kanssa työstettiin massatuotantokyvykkyyttä ja Sanminan kanssa tehtiin prototyyppien elektroniikka. Oulussa on tuotekehittäjän kannalta hyvä konseptointivaiheen verkosto. Laadunvarmistuksen, akustisen tiiviyden ja testauksen laadun tärkeyden takia tuotanto aiotaan pitää jatkossakin Euroopassa, kertaa Janne Kyllönen kokemuksiaan.

Quietonteam

Kuva: Matti Nisula, Outi Forstén ja Janne Kyllönen iloitsevat joukkorahoituskampanjan onnistuneesta alusta.

Markkinointijohtaja Outi Forsténin mielestä nykyinen elinympäristömme on meluisa.

– Esimerkiksi tavallisen avokonttorin melu aiheuttaa monelle stressiä ja vaikeuttaa keskittymistä. Liikenteessä, kuntosaleilla ja kouluissa melutaso on monelle liian kova. Myös erityisryhmät, kuten herkät lapset, huippu-urheilijat ja artistit kokevat keskittymishäiriöitä ympäristömelusta, Forstén toteaa.

Haastavinta uuden tuotteen kehittämisessä on ollut alkuvaiheen rahoituksen hankinta. Rahoitustarve on minimoitu siten, että on tehty mahdollisimman paljon asioita itse ja kehittämistyö on aloitettu leipätyön rinnalla.

Yritys päätti hakea alkuvaiheen rahoitushaasteisiin apua joukkorahoituksesta. Kokemukset IndieGoGo-palvelun kautta haetusta joukkorahoituksesta ovat ylittäneet odotukset.

– Meillä on 40 päivää aikaa koota maailmalta 50.000 euroa. Nyt viidentenä päivänä olemme onnistuneet keräämään jo yli 120.000 euroa, Forsten iloitsee.

– Huomasimme, että kaikissa parhaissa joukkorahoituskampanjoissa oli hyvin ammattimainen tuotekonseptin videoesittely, joten mekin panostimme siihen, kertaa Forstén. – Tämäntyyppiselle kuluttajatuotteelle joukkorahoitus on erinomainen rahoitusmuoto. Olemme samantien mukana kansainvälisessä liiketoiminnassa.

Kolme oppia muille alkaville yrittäjille

  • Yritä saada jalostettua tuoteidea toimivaksi prototyypiksi.
  • Usko omaan juttuun.
  • Yrittäjävaihteen päälle laittaminen vaatii tsemppausta, joten verkostot ja yhteisöt ovat tärkeitä.

 

Fakta

QuietOn.com – vastamelukorvatulpat

Perustettu 2015

Tarve: Ympäristömme on täynnä ilmastointilaitteiden, teollisuuden, tietokoneiden, väkijoukkojen, viestintävälineiden ja liikenteen aiheuttamaa taustamelua.

Hyöty: Tuotteella voidaan vaimentaa korviin tulevaa ympäristömelua esimerkiksi liikenteessä, teollisuudessa, avokonttorissa, luokkahuoneessa sekä kuorsausta vastaan makuuhuoneessa.

 

Contact us

We would love to hear from you !