Teknologia tekee hyvää. Pääkirjoitus Terveysteknologia-liitteeseen

Teknologia tekee hyvää. Kirjoitin pääkirjoituksen Terveysteknologia-liitteeseen, joka jaettiin Helsingin Sanomien liitteenä 12.6.2019. Kuva: Sanna Krook Tuotanto: Content House

Haastattelin valmistumisvaiheessa olevia lääketieteen ja hoitoalojen opiskelijoita. Kysyin heiltä ajatuksia innovoinnista ja digitalisaatiosta. Halusin saada tilannekuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehittämiskulttuurista.

Nuorten mielipiteet hämmensivät:

– En tiedä yhtään mitä pitäisi tehdä, jos keksisin jotain uutta.

– Kehittämisen termit ovat outoja, ideoiden eteenpäin vieminen ei houkuttele.

Nuorten puheissa terveydenhuollon tuotekehitystyö kuulosti tosi tylsältä. Myös oman osaamisen aktiivinen esiin tuominen sosiaalisessa mediassa tuntui monelle valmistumisvaiheessa olevalle diginatiiville terveydenhuollon ammattilaiselle vieraalta ajatukselta – asiantuntijuuden brändäyksestä puhumattakaan.

Valviran pääjohtaja Markku Henriksson harmittelee Tehy-lehden haastattelussa sote-alan kehittämisen kulttuuria. Moni epäkohdasta huomauttava opiskelija leimataan nopeasti työyhteisön hankalaksi tyypiksi. Henriksson vetoaa, ettei epäkohtien esille nostajia rangaistaisi.

Myös sairaanhoitaja Meri Sierla kertoo blogissaan terveydenhuollon arjesta - täynnä turhia, vanhoja, lisäarvoa tuottamattomia ja työyhteisöä kuormittavia toimintoja. Sairaanhoitaja Jan Holmberg puolestaan nostaa blogissaan esiin alalla vallitsevan vaikenemisen kulttuurin: kyseenalaistaminen ei ole sallittua.

Karua kuvaa alan toimintakulttuurista. Ei ole helppoa olla innovaattori sosiaali- ja terveydenhuollon alalla.

Terveysteknologian kehittämisen ohella sosiaali- ja terveysalalla vallitsevan kulttuurin muuttaminen kehittämismyönteiseksi on avainasemassa, kun ratkaisemme aikamme suurimpia sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmia.

Toimintakulttuurin muutos on huomattavasti vaikeampaa ja hitaampaa kuin teknologian kehittäminen eikä se tapahdu itsestään. Johdon on ensin tarkistettava oma suhtautuminen kehittämiseen ja kaivettava itsestä esiin avoin, utelias ja uskaltava innovaattorin asenne.

Johdon asennetarkistuksen lisäksi kannattaa katsastaa omassa työyhteisössä vallitsevat arvot, normit ja asenteet. Kaikille on tehtävä selväksi, että meidän talossa kehittäminen on myönteinen asia ja kuuluu kaikille. Psykologisesti turvallisessa kulttuurissa luottamus työkaveriin on niin kova, että jokainen uskaltaa kertoa epäkohdista tai keksiä uutta.

Jokaisen sote-organisaation kannattaa myös hahmottaa oma konkreettinen innovaatio- ja kehittämistoiminnan malli. Ensimmäinen versio omasta innovaatioprosessista voi olla hyvinkin yksinkertainen. Pääasia, että ihmiset tietävät mitä tehdä, kun he keksivät parempia tapoja toimia tai haluavat kokeilla vaikkapa digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia.

Opetetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset rakastamaan teknologiaa ja innovointia, kehittämään työtään niiden avulla ja viemään työn merkityksellisyys ja vaikuttavuus sekä alan houkuttelevuus uudelle tasolle. Näytetään, miten teknologia tekee hyvää.

Eeva Kiuru

Kirjoittaja on dipl. ins., AmO ja toimii yrittäjänä ja kouluttajana Health Innovation Academy Oy:ssä. Hänen postauksia löytää verkosta tunnisteella #terveydeninnovaattorit sekä @eevakiuru

Kirjoitus on alunperin julkaistu 12.6. 2019 Helsingin Sanomien yhteydessä jaetun Terveysteknologia-liitteen pääkirjoituksena. Koko Terveysteknologia-liitteen voit lukea täältä.

Terveysteknologia-liite 12.6.2019. Kuva: Sanna Krook